Idol, Billy: Dancing with myself: elämäni (LIKE 2015)

Brittiläinen William Broad aloitti muusikon uransa punkkarina ja päätyi massojen viihdyttäjä Billy Idoliksi, tähdeksi jonka uraa siivitti hyvään nousuun USA:ssa uusi media eli MTV. Kirjan mielenkiintoisin (ja ainoa) anti on kuitenkin kuvaus punk-liikkeen noususta 1970-luvun nuorisotyöttömyyden rampauttamassa brittiläisessä imperiumissa.

Punk syntyi alun perin USA:ssa, mutta varsinaisen näkyvimmän muotonsa se sai Englannissa ja Lontoossa. Tähän vaihtoehtokulttuuriin ja kapinaan nuori William tempautui mukaan. Punkmusiikissa oli se hyvä puoli, ettei se juurikaan vaatinut soittotaitoa, riitti kun asenne oli kohdillaan. Ja kaikki halusivat olla lavalla ja tulla joksikin, jos ei muuta niin ihailluksi ja sen tarpeen tyydyttämiseksi riitti alkuaikoina pienikin fanijoukko. Sitä halusi kiihkeästi myös nuori William.

Karmea oli kuvaus heidän omasta klubistaan. The Roxy oli paikan nimi ja epäilemättä se oli legendaarinen paikka, jota henkiin jääneet mielellään muistelevat. Sen lattioita ja seiniä peitti kirjan mukaan kaikki ihmisruumiin eritteet, sen nurkissa piikitettiin ja naitiin. Jos joku oksensi keskelle tanssilattiaa, niin mitäs tuosta. Punkkarit osoittivat suosiotaan soittavalle bändille erikoisella tavalla: he räkivät soittajien päälle. Keikan päätteeksi bändi oli vihreän liman peitossa ihan kirjaimellisesti. Flunssakausi taisi olla näille tyypeille ihan mahtavaa aikaa.

Keskiluokkaisessa perheessä kasvanut Billy Idol sai osansa tästä kunniasta, mutta punkin synkistely ei hänelle lopulta riittänyt. Ehkä hänen perhetaustansa oli sen verran hyvä, ettei hän lopulta nähnyt tulevaisuutta tässä eritteiden täyttämässä varjomaailmassa. Hän lähti luomaan uraa rapakon taakse ja loppu onkin sitten sitä tavallista rocktarinaa, missä huumeet, viina ja seksi vievät Billy Idolin melkein hautaan. Mutta tulihan siinä tehtyä myös muutama levy ja kiertue. Ihan pohjalle hän ei koskaan päätynyt. Uusi musiikkimedia ja videot olivat hallussa, levyt myivät, joten rahaakin tuli varmasti ihan mukavasti.

Huvittava oli kirjan loppupuoli, jossa Idol kertoi golfaavansa isänsä kanssa ja nauttivansa siitä. Siihen liukeni hänenkin kapinansa ja hyvä niin. Ei minulla ole mitään golfia vastaan.