Kazuo Ishiguro: Haudattu jättiläinen (Tammi 2016)

Nagasakissa syntynyt, mutta Englantiin lapsena muuttanut ja siellä koulunsa käynyt Kazuo Ishiguro on arvostettu ja palkittu kirjailija. Hänen suomennetut kirjansa on julkaistu Tammen keltaisessa kirjastossa, jota pidetään laadun takeena ja ainakin tämän kirjan paikka on juuri siellä.

Tapahtumat sijoittuvat kuningas Arthurin jälkeiseen aikaan. Raastavien sotien jälkeen vallitsee rauha saksien ja kelttien välillä. Vain sir Gawain, Arthurin ritari, kulkee yhä haarniskassaan vanhan hevosensa kanssa, itsekin jo raihnaisena ja voimansa menettäneenä. Hän on kuin Cervantesin don Quijote Rosinantensa selässä, jäänne vanhalta ajalta. Hänkin haluaa tehdä hyviä tekoja, omalla tavallaan.

Tuossa ajassa elävät ihmiset ovat kadottaneet muistonsa. He eivät muista menneisyyttä, eivät omia kokemuksiaan eivätkä yleisiä tapahtumia. Joskus kuitenkin jotain pilkahtaa esiin kuten kirjan päähenkilöille, vanhalle pariskunnalle, jonka muistiin palaa mielikuva heidän pojastaan. He eivät muista hänen nimeään eivätkä sitä, mitä hänelle on tapahtunut. He uskovat kuitenkin löytävänsä pojan parin päivämatkan päässä olevasta kylästä ja lähtevät sinne taivaltamaan.

Tästä avautuu matka muistiin, menneisyyteen ja siihen ovatko muistot samoista tapahtumista kaikilla yhteneväiset vai ovatko muistotkin yksilöityjä, erityisiä jokaiselle eikä niitä voi välttämättä edes yhdistää samaksi kokemukseksi. Kirjan henkilöt haluavat epätoivoisesti muistaa, mutta se myös pelottaa. On sodittu, petetty, kärsitty vääryyksistä ja tehty niitä itse. Olisiko unohtaminen sittenkin parempi vaihtoehto?

Mielenkiintoisesti kirjailija käyttää fantasiaa ja ritariromaanien tyylikeinoja käsitellessään näitä elämän peruskysymyksiä. Omat tuulimyllynsä ja pilkkaajansa on sir Gawainillakin, sekä vankkumaton usko siihen, että hän on oikeassa, vaikka nyt on toinen aika ja toiset aatteet. Nuori soturi haluaa kostoa ja sotaa. Voiko julmuuksia sittenkään unohtaa, vaikka muistamattomuus takaisi rauhan? Hienosti kirjailija on kutonut nämä ainekset seikkailun sekaan.

Suureksi teemaksi kirjassa nousee rakkaus ja kuolema. Vanhan pariskunnan pelko toisen menettämisestä on riipaisevaa luettavaa. Tuonelan lautturi odottaa.